Kun (sijoitus)asuntokuume iskee

Kesä mennä viuhahti! Päättyvä kesä oli ensimmäinen ties kuinka moneen vuoteen, jonka vietimme ilman ulkomaan reissuja, mutta onneksi Suomessa tuli käytyä uusissa kiinnostavissa paikoissa. Toki myös kotona on tullut oltua kyllästymiseen saakka. Olemme monesti huomanneet, että kaipaamme erilaisia projekteja elämäämme. Kun nyt ei ollut esimerkiksi lomamatkaan liittyvää “projektia”, niin jollainhan se projektinkaipuu piti täyttää. Loppukesästä se sitten iski: pahemmman luokan sijoitusasuntokuume.

Aloimme katselemaan asuntoja, vaikkei meillä ollut mitään tietoa siitä, saisimmeko taas lisää lainaa. Ensin katsoimme oman kotiseutumme, eli pääkaupunkiseudun, asuntoja. Vaikka aiempi sijoitusasuntomme onkin pääkaupunkiseudulta, ei se tuottomielessä ole niin houkutteleva kuin moni muu alue ja Vuokranantajien rankingiä eri alueista luimmekin tarkasti. Koska olemme pohtineet vuokralaiseksi erityisesti opiskelijaa, tutkailimme myös Ympäristöministeriön julkaisua ja toisaalta eri paikkakuntien muuttovoitto- ja tappiotilastoja. 

Meitä houkuttelee monissa uusissa asunnoissa oleva yhtiölainan lyhennysvapaa, joka tarkoittaa sitä, että ensimmäisinä 1-4 vuotena ei yhtiölainasta makseta muuta kuin korot. Tässä toki jää verohyöty maksimoimatta, mutta lyhennysvapaina vuosina saa erittäin tehokkaasti kerrytettyä rahaa vuokratuotoista. Kun yhtiölaina alkaa rullaamaan, on se verovähennyskelpoista. Kuitenkin tämän hetkisen hallituksen ohjelmassa on kirjaus selvittää mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta. Tästä johtuen siis erityisesti uusissa asunnoissa on suuri riski tuoton suhteen, ja laskimmekin uudiskohteille tuotot kahdelle eri skenaariolle, toinen nykytilanteelle ja toinen tilanteelle, joissa yhtiölainan osuutta ei saisikaan vähentää vuokratulosta. Valitettava lopputulos oli, että jos yhtiölainan vähennyskelpoisuus poistuu, tuottolaskelmat keikahtivat reippaasti miinukselle. Siirsimme siis katseemme  vanhempiin asuntoihin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Katselimme erityisesti Turkua, Mikkeliä ja Kuopiota. Kuopiosta meillä ei ole minkäänlaista tuntemusta, mikä aiheutti haasteita, mutta Kuopion karttaa tutkittiin ahkerasti. Eri lähteitä luettuamme ja Oikotietä vimmaisesti selattuamme voittajaksi kiri lopulta Mikkeli! Lähipiiristä löytyi onneksi myös Mikkeliin jo asuntosijoittanut henkilö, jolta saimme hyvää lisätietoa muun muassa Mikkelin vuokratasosta (kiittelimme näistä vinkeistä myöhemmin shampanjan kera!). Mikkelistä löytyi myös erinomaisen kiintoisan kuuloinen asunto, joka osoittautui näytössä juuri tähän käyttöön sopivaksi. Jes!

Asuntokaupoilla!

Seuraavaksi otimme puhelun pankkimme kanssa, jotta saataisiin selville, miten he suhtautuisivat loistokkaan löytömme lainoitukseen. Harmiksemme pankin edustaja ei ollut löydöstä yhtä innoissaan kuin me. Ilmeisesti koronavuosi tai muut asiat olivat kiristäneet pankin vaatimuksia hyvin paljon, sillä ennen ei ole kukaan kysellyt muun muassa siitä, miten sijoitusasuntomme huomioidaan avioehdoissa (vaikka kumpikaan meistä ei ole naimisissa) ja miten toimimme sijoitusasunnon kanssa, jos toinen meistä kuolisi… Täytyy sanoa, että jos toinen meistä kuolisi, olisi maailman pienin murhe myydä sijoitusasunto! Pankin kanssa jouduimme siis jonkin verran keskustelemaan aiheesta – ja sivuhuomiona täytyy sanoa, että pankki lähtenee vaihtoon lähiaikoina – mutta loppujen lopuksi saimme kuin saimmekin lainan sovittua 0,7 % marginaalilla. Marginaali on hyvä, mutta kaverilta kuultuna on toisesta pankista saatu parempiakin marginaaleja. Kaikista harmillisinta prosessissa oli, että pankki edellytti vanhempienne takausta tälle lainalle. Maksukykymme oli riittävällä tasolla, mutta vakuuksia ei riittävästi. Mietimme tosissamme, hylkäämmekö koko projektin, koska emme haluaisi pyytää vanhempiamme takaamaan. He ovat jo tukeneet meitä rahallisesti ja erityisesti henkisesti koko nuoruutemme ajan ja se riittäisi! Päädyimme kuitenkin pyytämään takausta ja he suostuivat siihen. Toivottavasti saamme heidän takauksensa pian irrotettua lainamme vakuuksista, kun lyhennämme lainaa ja mahdollisesti myös remontoimme ja uudelleenrahoitamme kohteen myöhemmin.

Kaupat siis saatiin useamman päivän väännön jälkeen niin pankin kuin myyjänkin kanssa sovittua. Heti kauppojen jälkeen julkaisimme asuntoilmoituksen Oikotiellä, Facebookin vuokra-asuntoryhmässä sekä Torissa – kahta jälkimmäistä emme ole aiemmin käyttäneet, mutta saimme vinkkiä niiden toimivan hyvin Mikkelin alueella! Näytön lähestyessä jännitti, tuleeko paikalle kukaan. Onneksi tuli ja asunto saatiin vuokrattua oikein mukavan oloiselle nuorelle aikuiselle, joka tuli paikalle vanhempiensa kanssa. Nyt tällä nuorella on ensimmäinen oma koti ja meillä sijoitusasuntosalkussa toinen asunto. Tästä se lähtee!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s