Tämä teksti on kirjoitettu luonnoksena ennen Ukrainan sotaa. Nyt katsottuna kokemamme haasteet ovat äärimmäisen vähäpätöisiä. Halusimme kuitenkin julkaista tämän tekstin, vaikka tällä hetkellä ajatuksemme ovat sodassa – meillä on kollegoja Ukrainassa ja Valko-Venäjällä, joten tilanne on vahvasti arjessakin läsnä. Olemme lahjoittaneet rahaa järjestöjen kautta, mutta se tuntuu kovin mitättömältä.

Olemme ylistäneet asuntosijoittamisen auvoa vuodesta 2018 lähtien. Tiesimme toki, että jossain vaiheessa tulee haasteita – ja nyt niitä on sitten tullut. Olemme viime viikkoina useaan kertaan todenneet toisillemme (vain osittain vitsillä), että “asuntosijoittaminen on perseestä”. Emme halua kertoa blogissa vain onnistumisista vaan ihan kaikenlaisista kokemuksista, joten here comes! 

Remontoimme viime vuoden lopussa ostamamme kaksion tammikuussa. Oli järjettömän rankkaa. Remontti tehtiin 600 km etäisyydellä kodistamme ja majoituimme 100 km päässä kohteesta. Ajoimme aamuisin kohteelle (“ca-ching” kuului vaan tankatessa harva se päivä), teimme työpäivät remppakämpän lattialla (koska ei kalusteita) ja töiden loputtua rempattiin niin kauan kuin jaksettiin. Viikonloppuina teimme 13-tuntisia päiviä rempalla. Koko rempassa meni 1,5 viikkoa ja sen jälkeen olimme lopen uupuneita. Onneksi asunnosta tuli hieno! Harmi vaan, ettei se mennyt välittömästi vuokralle. Kuten sanottu, asumme kaukana asunnosta. Maura kävi pari kertaa näyttämässä asuntoa, turhaan ja yhdelle näytölle KUKAAN kolmesta kandista ei tullut paikalle eikä ilmoittanut mitään! Tällaista ei ole ikinä aiemmin käynyt, kun olemme sopineet näytön muutaman potentiaalisen hakijan kanssa.

Meillä on molemmilla hyviä ominaisuuksia ja osaamisia, mutta ehdottomasti heikkoutena – eli toisella äidinkielellämme konsulttikielellä “kehityskohteena” – on kärsimättömyys. Tästä syystä meinasimme hätäpäissämme valita vuokralaisen, joka ei täyttänyt kriteereitämme, mutta onneksi peräännyimme viime hetkellä. Muutamaa juristikonsultaatiota, älykellojen osoittamaa massiivista stressiä sekä “hyödyllisiä oppeja” myöhemmin keskustelu päättyi hyvin.  Laskimme vuokraa ja löysimme ihanan vuokralaisen. Asunto ehti loppujen lopuksi olla alle kolme viikkoa tyhjillään remontin jälkeen. Loppu hyvin, kaikki hyvin? Ei täysin, sillä lähikuukaudet asunto tekee tappiota. 

Remontin tavoite oli saada hyvä arvonnousu ja vapaita vakuuksia, jotka puolestaan mahdollistaisivat seuraavan asunnon oston. Tämäkään osuus ei sujunut aivan kuin Strömsössä, sillä saimme arviokirjan vain muutamaa tuhatta euroa korkeammalla hinnalla kuin hinta, jolla ostimme asunnon. Tämä hinta ei kattaisi edes remontin kuluja. Tarvitsimme siis uuden arviokirjan, ja toiselta välittäjältä saimmekin merkittävästi paremman arvion. Tämä arvio ei ole vielä lottovoitto, mutta auttaa meitä eteenpäin – toki myös arviokirjoihin sai uppoamaan 500 euroa.

Mitä tästä opimme? 

• Olimme olleet liian optimistisia remontin tuoman arvonnousun suhteen. Arviomme perustui aiempiin vastaaviin tilanteisiin, mutta seuraavassa casessa on oltava vähemmän optimistinen.
• Remontin toteutusaikataulu oli liian rankka emmekä olleet täysin tyytyväisiä kaikkiin ratkaisuihin materiaaleissa. Emme suosittele tasoitustapettia kenellekään, tuo paholaisen keksintö tulee painajaisiin vieläkin!
• Toisaalta, pitkällä tähtäimellä uskomme kyseisen asunnon olevan todella hyvä sijoitus niin sijainnin, yhtiön kuin pohjankin osalta.

Sellaista tällä kertaa. Haasteita on riittänyt, mutta olemme mielestämme saaneet ne taklattua. Meidän mielestämme on kuitenkin hyvin tärkeää nostaa myös asuntosijoittamisen nurjaakin puolta, ettei sitä nähdä vain “helppona rahana”, vaan siihen sisältyy todella isoja riskejä, jotka voivat joskus realisoitua. Remontteihin liittyen – ja asuntoihin muutenkin – on myös varattava budjettiin enemmän puskuria, kuin mitä ensi pohtimalta arvioisi. Tässä remontissa esimerkiksi muutama hutilyönti maksoi noin 500 euroa rahaa sekä 12 tuntia ylimääräistä työtä!

Vaikka tämä tarina on vastoinkäymisten sävyttämä, täytyy sanoa ettei intomme asuntosijoittamiseen ole laskenut lainkaan (paitsi ehkä hetkellisesti, mutta toivuimme jo siitä). Remontin jälkeen ostimme jo yhden uuden asunnon, joka myös kaipaa remonttia asumismukavuuden lisäämiseksi sekä vakuuksiemme kasvattamiseksi. Kaikenlaiset opit niin asuntosijoittamisessa kuin elämässä muutenkin kuuluvat asiaan, emmekä anna niiden lannistaa! 🙂 

Millaisia vastoinkäymisiä sinä olet kohdannut asuntosijoittamisessa?